Top 5: Asuntoasioita

Hörpsis!

Non kyseessä on nyt siis yleisiä faktoja asumisesta opiskelijana jykylässä ja lisäksi minun mielipiteitäni opiskelijasumisessa. Koetan erottaa nämä sillä, että kun näet "minun mielestäni" niin voit ohittaa sen lauseen.
Eli mitä tulee ottaa huomioon kun vuokraa opiskelijakämppää ja mitä tulee ainakin välttää. Mistä niitä saa ja mitä ihmettä se yksinasuminen on.

Jykylässä ainakin seuraavilta tahoilta saa jollain tapaa: OVV, JYU:n asuntopalsta (tori), KOAS, JVA, JYY:ltä ylioppilaskylästä, paikallislehden ilmoituksilla (myös ilmoittaa itse etsivänsä asuntoa), tutuilta, pappa betalar.

1. Etsi itsellesi koti

Minun mielestäni opiskeluun ja koko elämään vaikuttaa se, miten hyvin viihtyy kotona. Tällöin on tärkeää miettiä mitkä asiat tekevät kodin juuri sinulle. Mitä haluat kodilta? Onko se lähellä keskustaa (kalliimpi, pienempi, yksityinen) vai onko se halpa ja iso? Kannattaa käydä katsomassa tarjottuja asuntoja tai ainakin tutkia netistä etukäteen millaista on tarjolla. Minun mielestäni hyvän kodin löytäneenä sitä voi vähän laittaa. Me olemme maalanneet pari seinää, ostaneet sisustustarroja ja kalusteita nimeltämainitsemattomasta laatufirmasta. Tällöin viihtyvyys kasvaa ja hintakin on kohtuullinen.

2. Vuokra

Koska asuminen maksaa ja opiskelijan lompakko on ohut, on syytä pohtia omaa tilannetta, kuinka paljon on valmis sijoittamaan ja mitä sillä saa vastineeksi? Opiskelija-asunnot ovat vuokriltaan halvempia kuin yksityiset ja ovat ehkä myös vähän kaupungin kämppiä halvempia. Opiskelija-asunnoissa on etuna yksityisiin nähden myös se, että vuokraa vastaan saa sähkön, veden ja netin. Yksityisillä tämä ei ole itsestään selvyys. Yksityisiltä vuokratessa on syytä muistaa miettiä näiden kustanuksien vaikutusta vuokraan.

Minun mielestäni yksityisten etuina ovat sijainnin lisäksi saatavuus, koska opiskelija-asunnoista voi olla pulaa, ja kunto/rauhallisuus. Opiskelijoiden keskuudessa yöt ovat usein levottomia ja asuntojen kunto voi olla kovin vaihteleva.
Lisäksi kannattaa miettiä pohjaratkaisua, sillä minun mielestäni se saattaa olla hyvinkin suuri tekijä joissakin tilanteissa. Vaikka olisi suurikin talo, mutta pohjaratkaisu on huono, voi asunto olla ahdas ja sekava.

3. Sijainti

Eli kun rahat on kasassa ja unelmakodin kuva piirrettynä verkkokalvolla, on syytä punnita tosissaan miten kaukana olisi mukava asustaa. Minun mielestäni Jykylässä pääsee pyörällä melkein minne vaan ja joku 3-5km keskustasta on täysin mainio vyöhyke riippuen mäkisyydestä.
Myös bussipysäkkien sijainti kannattaa selvittää, mikäli vain mahdollista. Sama pätee myös tärkeiden palveluiden sijaintien tarkistamiseen.
Lisäksi mikäli harrastuksia on, ja syytä on, niin niiden mukaan kannattaa valita myös asuinpaikkaa. Laajiksen vastapäätä on rakennettu uusia KOASin opiskelija-asuntoja. Siinä on talviurheilijalle/lenkkeilijälle mahtavalla paikalla palatsi! Rinteeseen on 50m, lähin lenkkipolku alkaa pihasta ja kesällä ensimmäiselle firsbeegolfkorille on 75m.
Toinen liikuntaspotti on Hippoksen vierusta, korkeakulttuuria ja himoshoppailua harrastaville on sitten koasilla tarjolla keskustassa asuntoja ja yksityisiltä sitäkin enemmän.

4. Kenen kanssa asut

Nonniin. Yleinen asuntotilanne opiskelija-asuntojen suhteen on se, että fuksina on vaikea saada yksiötä. Siksi suosittuja ovatkin kimppakämpät, parisuhdeluukut ja soluasuminen. Viimeisenä mainitusta en itse tiedä mitään, mutta siitä on mahdollista saada kavereita ja solukämppiin voi suoraan hakea kaveriporukalla. Kimppakämppä voi olla joko solu, kaksio, kolmio tai yksityiseltä vuokrattu vastaava jännittävä ratkaisu.
Näissä on etuna yleensä hinta ja seura, mutta seura voi olla myös negatiivinen faktori (cool). Joku voi syödä juuri sinun saippuasi ja pestä kainalot salaattikastikkeellasi. Aamulla kun jesperi kävelee sinun bokserit jalassa ja sun hammasharja suussa vastaan niin hermot on herkässä.
Parhaimmillaan toki kyseessä on leffailtoja ja sujuvaa yhteistyötä sekä elinikäisiä ystäviä. Soluasumistakaan ei siis kannata kammota.
Yksin asuessa otetaaan ihmisestä mittaa. Siinä sitten huomaa kun ei siivoa ja ei pese pyykkiä, eikä tiskaa, että miltä se elämä alkaa näytää kolmen päivän jälkeen. Todellista elämänkoulua.
Parisuhde ja yhteinen asunto ovat varmaan useimpien haave, mutta siinäkin on muutama mutta matkassa. Siinä selviää nopeasti uusia ulottuvuuksia partnerista ja napit voivat olla nopeasti vastakkain. Parhaimmillaan meno on kuin solukämpässä, mutta leffa illat päättyvät onnelliseen loppuun, jos tiedätte mitä tarkoitan.

Lisäbonarina vielä parisuhdeasumiseen. Mikääli asutte yhdessä, siis nainen ja mies, KELA tulkitsee teidät automaattisesti perheeksi. Tämä tarkoittaa paria asiaa: 1 Mikäli toinen teistä tarvitsee toimeentulotukea jossain vaiheessa, otetaan puolison tulot huomioon. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sinä, puoliso, jos et ole ottanut opintolainaa siltä vuodelta, niin toimeentulotukea ei tule.  2. Joka lomakkeessa on mainittava puolisoonkin liittyvät asiat, vaikka niillä ei vaikutusta mihinkään olisikaan ja se on joissain tapauksissa varsin raivostuttavaa.

"Kulta, mä en halua muuttaa sun kanssa yhteen ku mä en sit saa toimeentulotukea ja mä joudun täyttään sun tiedot lomakkeisiin. Tää oli varmaan tässä.." Do not use this line.

5. Palvelut

Nonniin. Tähän saakka, mahdollisesti, isi ja äiti on käyny kaupassa ja autolla on päässy joka paikkaan, joku on jopa hakenu postista paketteja ja pitsa on tilattu kotiin. Nyt kaikki voi olla toisin. Silloin on tärkeää, että nämä kaikille tarpeelliset palvelut ovat kotioven lähellä. Posti, baari, kauppa, pitseria, otto (siis se automaatti, miksei joku dudekin), se bussireitti, taksitolppa, matkakeskus mitä näitä nyt on.


Happy ending.


Tsaukki daukki!

Top 5: Vinkkejä pääsykokeeseen valmistautuville

Palataanpas positiivisempiin aiheisiin.

Nyt alkaa se aika vuodesta kun valmistautuminen pääsykokeisiin alkaa ja jokainen tahollaan lukee piakkoin täysipäiväisesti. Itselläni oli tiettyjä taktiikoita ja ideoita joita noudatin lukiessani ja sain kuulla seikkoja, joita oli hyvä ottaa huomioon ja soveltaa omiin lukutaktiikoihin.
Nyt ajattelin laittaa hyvää kiertämään ja kertoa vähän mitä itse koin tärkeänä lukemisen suhteen. On siis epävarmaa, että hyödyt näistä, sillä jokaisen on luettava niinkuin itse parhaaksi näkee. On silti mahdollista, että saat lisävinkkejä lukemiseen tai ainakin kuvan siitä miten paljon toiset joutuvat tekemään työtä päästäkseen sisälle. Monet pääsee paljon helpommallakin kuin minä. Niin ja siis minä luin psykologian pääsykokeisiin vuonna nakki ja keppi eli 3 vuotta sitten.

1. Kertaa

Ilman kertaamista ei yliopistoon ole asiaa. Materiaalin lukemisesta ja muistiinpanojen tekemisestä on hyötyä, mutta todelliset erot syntyvät siitä kuinka paljon istumalihaksia ja toistoja on suoritettu. Ajatuksen hauis kasvaa vain kertaamalla. Oppijasta riippuen kerrata kannattaa vähintään pari kertaa. Useimmat lukevat kirjan, tässä tapauksessa artikkelit,  neljään kertaan. Pelkän lukemisen lisäksi kannattaa tiivistää.
Ennemminkin suosittelisin materiaalin lukua kahteen kertaan ja sitten tiivistelmien ja muiden tuotosten avulla kertaamista. Painopiste on ollut todella vahvasti ulkoaoppimisessa. Tilastomatematiikan osiossa oli 4 vuotta sitten kysymys joka meni kutakuinkin näin: "Mikä seuraavista on Neperin luku? a)2,7182 b)2,7185 c)2,8271 d)2,7821" 

2. Löydä itselle paras lukutaktiikka

Kaikki oppii ja painaa asioita mieleen eritavalla, joten sinun tarvitsee tietää omat metamuistisi salat. Ympyröi, alleviivaa, kirjoita tiivistelmiä kappaleista, tee mind-mappeja, tee kysymyslappuja, kirjoita esseitä, tee tiivistelmiä.

Tilastomatikan laskuja ei kannata opetella, koska niitä ei tarvitse osata, ainakaan niitä vaikeimpia. Kokeessa ei saa käyttää laskinta, joten tehtävissä esiintyvät laskut on yksinkertaisia. Varmista kuitenkin, että oot ymmärtäny sen perusidean niistä laskuista, että jos kysytään vaikka viiden kertomaa, niin osaat sen laskea.

Oma taktiikkani oli tehdä kertauskysymyksiä samalla kun luin. Päädyin tekemään yli 1000 lappua, joissa oli toisella puolella 1-6 kysymystä ja takana vastaukset. Lisäksi alleviivasin, ympyröin ja kirjoitin kirjan marginaalit täyteen tavaraa. Viimeisen kuukauden tai ainakin viimeiset viikot kertasin ainoastaan lappuja. Laitoin sivuun ne, jotka osasin jo ja opettelin niitä joita en osannut täydellisesti. Oli ilo huomata osattujen pinon kasvavan päivä päivältä. Lopulta kertasin vielä kaikki kysymykset.

3. Varaa reilusti aikaa

Ilman aikaa ei voi tehdä mitään seuraavistakaan seikoista. Varaa siis lukemiseen ja vain ja ainoastaan lukemiseen ainakin pari kuukautta, mikäli mahdollista. Työt ja lukeminen ei sovi yhteen, sillä väsynyt mieli ei paina asioita muistiin samalla tavalla kuin pirteä mieli.
Päivistä tulee myös pitkiä. Itse luin kahdeksaa tuntia, toiset luki vielä enemmän.
Itse alotin lukemisen (Silloin oli kirjat tiedossa aiemmin) tammikuussa ja luin vielä koetta edeltävänä päivänä.

4. Paina loppuun saakka, ei taukoja

 Mikäli päähäsi pälähtää ajatus: "Oon jo lukenu niin paljon, että vedän tän kaks vikaa viikkoa lonkkaa!" Jos vielä toimit tämän ajatuksen mukaan niin voit olla melko varma, ettei sisään ole asiaa. Älä siis pidä taukoja ennen koetta, kertaa viimeiseen päivään saakka. On hyvä pitää joku lepopäivä ja tehdä jotain aivan muuta, mutta pitempien taukojen pitäminen vain saa unohtamaan asioita. Ihmisen mielessä pysyy vain tietty määrä tietoa tietyn ajan, joten kertaaminen kertaaminen.

5. Hanki tietoa

Jo ennenkuin alat lukemaan suosittelen etsimään kaikki vanhat kaimat ja kuomat esiin, jotka suinkin tietävät mitään vanhoista pääsykokeista. Eli mikäli olet hakemassa ja luet nyt tätä, olet oikeilla jäljillä. Se millaisia kysymykset ovat ja miten tulee valmistautua selviää vasta kun on itse ollut tilanteessa. Toinen vaihtoehto on saada se tieto joltain muulta henkilöltä, joka on osallistunut kokeeseen aiemmin. Lisäksi soveltuvuuskoepäivästä on hyvä tietää edes jotain etukäteen. Itse kysymyksiä ei välttämättä mistään saa esiin, eikä se kaikissa tapauksissa edes ole järkevää, mutta on hyvä tietää edes jotain.
Netissä on kuitenkin valtavasti tietoa edellisistä kokeista ja kaikki se, jokainen kysymys, on kotiinpäin.



Sinnikkyys palkitaan. Oikea vastaus on muuten a)
En vastaa kirjotusvirheistä, koska C'mon kello on 2.43, mä meen nukkuun. Kattokaa te filosofisia pätkiä.

Less 5: Mikä yliopistossa ei toimi

Rämälämädingdong


Ainahan kaikki ei ole ruusuilla tanssimista ja kerran jos toisenkin on niin sanotusti mela otsassa ties mistä syystä. Alla on muutama syy miksi moinen voi olla ajankohtaista ja mahdollsta yliopistossa opiskellessa.

1. Köyhyysraja

Mikäli et töitä tee, tai vaikka joskus tekisitkin, on opiskelijan vaikea päästä köyhyysrajan yläpuolelle. Jatkuva paine opintojen suorittamisesta ja taloudellinen ahdinko (ei sitä juuri muuten voi kuvailla) ovat helposti ne pääsyyt miksi opiskelu maistuu välillä puulta. Onneksi kaikki on samassa laivassa niin voi yhdessä valittaa näistä asioista.

Tämän lisäksi mikäli tämä opiskelija tämän paineen alla murtuu, eikä etene tarpeeksi nopeasti, aina kiristyvien kelan vaatimusten mukaan, otetaan häneltä sekin vähä tuki pois mitä oli tarjolla.

NOFUNNYY

2. Opintopisteisiin vaadittavien työmäärien vaihtelu

Jossain vaiheessa tähän ongelmaan törmää varmasti. Kyseessä on siis se seikka, että eri tiedekunnilla, ja vielä niiden sisälläkin, on erilaiset käsitykset siitä, kuinka paljon esim. 5 pisteen eteen pitää tehdä töitä.

Toisilta kursseilta voi saada 6 pistettä monivalintatentillä ja jossain on istuttava luennoilla, kirjoitettava essee ja käytävä tentissä. Lisäksi jo tenttimateriaalit voivat olla todella vaihtelevia.

3. Opetuksen laatu

Se millaista opetusta saa vaihtelee rajusti. Proffat pitävät hyvin erilaisia luentoja, tenttejä ja kursseja jo saman aineen sisällä. Lisäksi vaihtelu on suurta myös aineiden välissä. Tästä on melko mahdotonta saada tietoa etukäteen. Eri kursseja kun pitää melkein järjestään eri proffat, eikä näin ollen edes kaikilla opiskelijoilla ole tietoa kaikkien luennoitsijoiden laadusta.

Joka tapauksessa opetus on pääsääntöisesti laadukasta, mutta sen olettaisi kuitenkin olevan aina laadukasta. Ehkä ongelma ei ole niinkään opetuksen laadussa vaan ehkä koko kurssien suoritustapoihin ja toissijaisesti sitten luennoitsijoihin.

4. Opintojen sisällön vapaavalintaisuus

Tätä mainostetaan kovasti, että saat valita mitä tahansa sivuaineita ja tehdä mitä lystäät, mutta totuus on monesti toinen. "Mikäli haluat työllistyä" on se alku, jolla sivuaineista puhuttaessa lauseet aloitetaan. Joissain aineissa, varsinkin kielissä on "pakko" ottaa tietty yhdistelmä sivuaineita, jotta on oikeasti mahdollista työllistyä.
Kaikissa aineissa ei tietenkään ole näin, mutta sitten on taas vapaiden sivuaineiden ongelma. Osaan on kiintiö ja niihin tulee hakea erikseen.

5. Akateeminen vapaus

Tästä myös puhutaan paljon, mutta kyseessä ei ole niin absoluuttinen käsite kuin mitä kuva antaa ymmärtää. Edelleenkin toisissa aineissa ei ole pakko olla missään koskaan ja silti voi suorittaa opintoja, mutta ei kaikkialla.
On useita aineita, joissa akateeminen vapaus on käytännössä haavekuva. Kielet ja OKL ovat ainakin varsin vahvalla läsnäolopakolla varustettuja opintoja, eikä kaikkiin kursseihin riitä syyksi edes työt. Syyksi siis, että olisi joku lukion tyyppinen "minulla oli lupa olla pois" -lappu. Itsehän en mene jos ei kiinnosta just sinä päivänä mennä luennolle. Näin helppoa se on joissain aineissa.

Lunta tulee, I  like it. Lopetan tämän kevään ensimmäisen räpellyksen hieman raskaampaan kevennykseen. Over and inside out.

Top 5: Kurssien suoritustavat

Hooooooblaa


Nythän siis on niin, että ku oon noilla esittelykeikoilla aina puhunu noista kurssien suorittamisen tavoista, niin tässä on nyt niitä henkilökohtaisessa paremmuudessa. Nämä suoritustavat siis on laitoskohtaisia, kurssikohtaisia ja ainekohtaisia, joten mitään yleistä linjaa ei ole, eikä näitä kaikkia tapoja välttämättä pääse edes kokeilemaan yliopistossa ollessaan.

Lisäksi yleensä ei pälkähästä pääse pelkästään yhdellä suoritustavalla, vaan näitä on yhdisteltu kursseilla.

Suoritustapojahan on: Luennot, Luentotentit, Kirjatentti, Seminaari, harjoitukset, oppimispäiväkirjat, esseet, lisäksi on demoja ja muita vastaavia hörpötyksiä. Eri jannuilla on eri nimet näillekin, mutta pääasiallisesti tossa ne on. Nyt niitä järjestykseen.

1. Seminaari

Ehdoton suosikki. Ne seminaari, joihin olen osallistunut, ovat olleet pitkälti puhetta ja kirjallisen tehtävän suorittaminen on sitten jäänyt omalle ajalle, omalle kontolle. Tämän suoritustavan kaverina on yleensä essee tahi joku ryhmätyö, joka voi myöskin olla essee.

Viimeisin käymäni seminaarikurssi on Psykologian filosofia. Nämä ovatkin ilmeisen suosittuja filosofiassa ja muissa aineissa, joissa keskustelulla ylipäätään voi päästä mielekkäisiin oppimiskokemuksiin.

Näissä pääsee kysymään, puhumaan ja koska ilmapiiri on yleensä rento ja proffat lähellä oppilaita (ellei ole oppilasvetoisia ryhmiä) on mukava ja helppo lisätä osaamistaan ja kuulla monien mielipiteitä. Lisäksi näissä on mahdollista olla erimieltä, eli rehellisesti kyseenalaistaa ja vaatia perusteita. Massaluennoilla se on vaikeaa.

2. Oppimispäiväkirja/Luentopäiväkirja

Slack. Siis tässä pääsee helepolla. Istut luennoilla tahi luet kirjaa ja raportoit oppimistasi yleensä sivun tai puoltoista joka luennoin jälkeen tai kirjasta jollain sovitulla tahdilla. Homma voi olla melko liirumlaarumia, kuten Geropsykologian kurssilla, mutta silti varsin opettavainen metodi.

Tässä joutuu oikeasti miettimään mitä on oppinut ja mitä _olisi_ pitänyt oppia. Ei aina niin helppoa, mutta vapaamuotoista ja paineetonta.

Tässäkin lisänä voi olla kirjatentti tai luentotentti, mikäli kirjasta oppimispäiväkirjaa kirjoitellaan. Nämä kurssit eivät useasti ole yli 4 pisteen kursseja, niissä useimmiten on tentti ja kirjatentti tms, tiukempaa kuraa.

3. Luentotentti/tentti ylipäätään

Ehdottomasti yleisin suoritustapa. Helppo tarkistaa, vähä töinen, oppilaan vastulla, proffille helppoja. Siksi minusta onkin näitä vastustettava.

Luennot ylipäätään voivat olla todella eritasoisia ja luentotentit myöskin. Itse olen ollut todistamassa tapausta, jossa proffa kiven kovaa väitti, ettei hänen tentistään saa hyviä arvosanoja jos ei ole ollut luennoilla. Silti kumma kyllä ihmiset saivat vitosia tentistä ja kurssista ilman luennon luentoa.

Idea on siis tuottaa kokeen kaltaisessa tilanteessa konseptille erinäinen määrä tekstiä koskien luentojen teemoja tai kirjojen teemoja. Kirjoissa on yleensä, tietenkin vaihdellen, mutta yhteensä 300-600 sivua/tentti. Yleensä kurssilla on kirjatentti ja luentotentti, jotka ovat samana päivänä 1-2 kysymystä luennoista ja 1-2 kirjoista.

Tenttejä voi suorittaa tiedekunnan yleisinä tenttipäivänä tai uusintatentissä tai kurssin omana tenttipäivänä tai e-tenttinä, joka on henkilökohtainen suosikki. E-tentti tehdään yo:n kirjastolla milloin itselle sopii (kunhan kirjavitriini on auki) ja siellä koneella nakutetaan omat vastaukset ja lopussa jätetään arvioitavaksi. Ihanaa joustoa.

Yleensä tentittävät kirjat ovat lainassa melko rajulla intensiteetillä, niin tuo on hieno systeemi tuo e-tenti.

4. Demot

Demot ovat yleisiä okl:n ja matikan, fysiikan, kemian(labrat) parissa. Kyseessä on ohjattua harjoittelua. Eli tehdään porukalla, opetusvetoisesti tehtäviä, jotta opitaan olemaan tavoilla.

Muuten mukavaa, mutta sidottu tarkkoihin aikoihin ja jouston varaa on harvoin. Läsnäolopakko löytyy ja demotehtävät voivat olla pirun vaikeita.

Okl:ssä on toki mm liikunnan demoja, joissa harjoitellaan pelien ja leikkien opettamista ja tehdään muuta mukavaa. Mutta se onkin sellaista pelleilyä se opettajakoulutus ;) NO EI VAAN. Rehellistä työtä. Itsehän mieluummin istun luennoilla ja luen 600 sivua kirjoja ja saan 5op ku pelaan 20h eri pelejä ja saan 5op. Helppo valinta.

Demoista en osaa kauheesti sanoa, ku oon itse ollu vaan yksillä, tilastomatikan demoilla, mutta ihan jees oli. Hyvin opin. Siellä on vähän pakkokin kait oppia, varsinkin jossain matikalla, koska kelkastakaan ei halua pudota.

5. Essee

Tässä on sekä hyviä, että huonoja puolia. Hyvät on ne, että tiedät melko hyvin omasta työpanoksesta ja lopputuloksen laadusta, millaisen numeron tulet saamaan. Tentti voi mennä aivan päin helvettiä, vaikka tuntui menevän kuinka hyvin ja numerot tuntuvat välillä tulevan arvalla. Esseen saa myös tehdä pitkällä aikavälillä, eikä kyseessä ole hirvittävä ulkoluku rykäys. Esseen feilatessa sitä saa parannella, ilman, että tarvitsee koko hommaa kirjoittaa alusta saakka.

Huonoina puolina on akateeminen kirjoitustyyli. Se on sellainen, että mitään ei voi ottaa omiin nimiin, ellet ole itse sitä keksinyt virallisesti ja voit sen todistaa. Eli mikäli tiedät, että vesi on nestemäistä, on sinun näytettävä viitteellä, missä näin on sanottu, ettet vain puhu höpöjä. Viite on siis kohta kirjasta, jossa asiassa mainitaan. On myös olemassa esseitä, joissa ei tarvitse viitata, mutta yleensä tarvii. Tähän kyllä tottuu ja oppii, mutta oha se perkele rasittavaa.

Essee voi olla yksinäinen susi tai sitten demoryhmän, seminaarin tai luentojen lisä. Jopa tenttikin voi kulkea esseen parina. Näin esimerkiksi toimittiin avoimessa yliopistossa. Tentti + essee. hyrrrrrrr.

Nöf nöf!

Top 5 Kulkuneuvot: Kuinka edetä jyväskylässä

Dung dung!

On aika paljastaa kenen pohkeita kuumottaa ja kenen perse on kiinni penkissä.

Jykylän kurvit voidaan kurvailla monella tavalla ja varsin moneen hintaan. Opiskelijallakin on monia mahdollisuuksia liikkumiseen, mutta vain osa niistä on kannattavia ja edullisia.

1. Pyörä

Maailmaa mullistavaa keksintöä peräti kaksi kappaletta sisältävä polkupyörä on ehdottomasti paras keino siirtyä A:sta B:hen. Syyt: Halpaa, fillarin osaa fiksata itse, sillä pääsee kymmenessä minuutissa liki joka paikkaan, pyöräily on tehty melko helpoksi jykylän kaduilla. Ainut ongelma on pyöräteiden puute keskustassa, mutta muualla pyöräilyyn on mahtavat väylät.

Testattuna faktana voin todeta, että esimerkiksi kortepohjasta matkakeskukselle olen polkenut samassa ajassa kuin bussi. Varsinkin kellon ajasta riippuen on pyörällä aiemmin perillä  kuin bussilla tai autolla ylipäätän.

2. Kävely

Talvella toki pyöräily voi olla hanurista lumien takia, ja mikäli talvirenkaat tuntuvat turhalta hömpältä, on apostolin kyyti oiva keino löytää itsensä määränpäästään. Kävellen ovat käytössä pääasiallisesti samat reiti kuin pyörälläkin, mutta joissain tapauksissa on mahdollista oikoa. Kävely on terveellistä, ilmaista, hyvää liikuntaa ja suhteellisen halpaa. Kävellen myös pääsee varmasti joka paikkaan, eikä tarvitse huolehtia parkkipaikoista tahi pyörän sijoittelusta.

3. Bussi

Paikallisliikenne on varsinkin sateella päivän pelastaja. Ongelmaksi muodostuu huonot yhteydet yliopiston suuntaan. Aina joutuu kävelemään bussipysäkiltä koululle. Poikkeuksena on Agoran pysäkki, josta on kirjaimellisesti 5 metriä sisään rakennukseen. Toinen ongelma tässä ratkaisussa on hinta. 3.10 kertamaksu on suolaakin suolaisempaa. Lounas maksaa 2.50 ja kaljaakin saa 2:lla eurolla. Bussista maksaminen, varsinkin kun samassa ajassa pyöräilee ja melkein kävelee, tuntuu useasti todella tyhmältä.

Bussi onkin siis valinta kun on paljon kantamista tahi aivan saaaaaaaaaaaatanan huono keli. Muulloin 1 tai 2.

30 päivän bussikortti maksaa opiskelijalle 53 euroa. 40 bussikortti maksaa 47 euroa ja se on voimassa 180 päivää. Ainakin jälkimmäisessä on oltava kirjoilla Jyväskylässä.

4. Oma auto

No tässä on sitten enemmän hyötyjä kuin bussilla, mutta haittojakin on vastaavasti suuremmassa kaavassa. Aloitetaan haitoista: Päästöt, _parkkipaikka_, autopaikka ylipäätään asunnon yhteydessä, kallista ku mikä, kaikenlaiset hippiäispummit ruinaa kyytiä kuten minä.

Hyödyt: Voi ajella mammaa ja pappaa katsomaan, voi käydä kaupoilla suuremmissa marketeissa, on mahdollisuus hakea suuria paketteja, säältä on aina suojassa.

Ehdottomasti kustannukset ovat tässä se suurin syy. Autopaikka maksaa jonkin verran, bensa on kallista ja autoa pitäisi sitten hyödyntää paljon. Lähinnä jos käy töissä jossain kauempana ja voi sillä palkalla oikeuttaa auton hinnan, on auton hankinta järkevää.

5. Longboard

Syy siihen, miksi tämä vaihtoehto on vasta viidentenä on talvi. Mikäli bambutrampoliinilla pääsisi liikkumaan ympärivuotisesti, olisi se paras kulkuneuvo kurvien kurvailuun. Olkoonkin, että jykylän mäet ovat melko jyrkkiä ja mutkat tiukkoja, mutta silti lempeitä suoria ja sopivan kaltevia rinteitä löytyy. Myöskin kannettavuus on huimaa luokkaa. Tämän menopelin ottaa kätevästi mukaan työmatkoille ja mamman luo. Itse olen kuskannut itseäni Joensuussa lonboardilla työmatkojen ja huvin vuoksi. Suosittelen suuresti.

Teksiin täysin liittymätön funny linkki koskee tällä kertaa yksityisautoilun parhaita puolia, seuraa ja musiikkia.

Over and out and in again!