Less 5: Mikä yliopistossa ei toimi

Rämälämädingdong


Ainahan kaikki ei ole ruusuilla tanssimista ja kerran jos toisenkin on niin sanotusti mela otsassa ties mistä syystä. Alla on muutama syy miksi moinen voi olla ajankohtaista ja mahdollsta yliopistossa opiskellessa.

1. Köyhyysraja

Mikäli et töitä tee, tai vaikka joskus tekisitkin, on opiskelijan vaikea päästä köyhyysrajan yläpuolelle. Jatkuva paine opintojen suorittamisesta ja taloudellinen ahdinko (ei sitä juuri muuten voi kuvailla) ovat helposti ne pääsyyt miksi opiskelu maistuu välillä puulta. Onneksi kaikki on samassa laivassa niin voi yhdessä valittaa näistä asioista.

Tämän lisäksi mikäli tämä opiskelija tämän paineen alla murtuu, eikä etene tarpeeksi nopeasti, aina kiristyvien kelan vaatimusten mukaan, otetaan häneltä sekin vähä tuki pois mitä oli tarjolla.

NOFUNNYY

2. Opintopisteisiin vaadittavien työmäärien vaihtelu

Jossain vaiheessa tähän ongelmaan törmää varmasti. Kyseessä on siis se seikka, että eri tiedekunnilla, ja vielä niiden sisälläkin, on erilaiset käsitykset siitä, kuinka paljon esim. 5 pisteen eteen pitää tehdä töitä.

Toisilta kursseilta voi saada 6 pistettä monivalintatentillä ja jossain on istuttava luennoilla, kirjoitettava essee ja käytävä tentissä. Lisäksi jo tenttimateriaalit voivat olla todella vaihtelevia.

3. Opetuksen laatu

Se millaista opetusta saa vaihtelee rajusti. Proffat pitävät hyvin erilaisia luentoja, tenttejä ja kursseja jo saman aineen sisällä. Lisäksi vaihtelu on suurta myös aineiden välissä. Tästä on melko mahdotonta saada tietoa etukäteen. Eri kursseja kun pitää melkein järjestään eri proffat, eikä näin ollen edes kaikilla opiskelijoilla ole tietoa kaikkien luennoitsijoiden laadusta.

Joka tapauksessa opetus on pääsääntöisesti laadukasta, mutta sen olettaisi kuitenkin olevan aina laadukasta. Ehkä ongelma ei ole niinkään opetuksen laadussa vaan ehkä koko kurssien suoritustapoihin ja toissijaisesti sitten luennoitsijoihin.

4. Opintojen sisällön vapaavalintaisuus

Tätä mainostetaan kovasti, että saat valita mitä tahansa sivuaineita ja tehdä mitä lystäät, mutta totuus on monesti toinen. "Mikäli haluat työllistyä" on se alku, jolla sivuaineista puhuttaessa lauseet aloitetaan. Joissain aineissa, varsinkin kielissä on "pakko" ottaa tietty yhdistelmä sivuaineita, jotta on oikeasti mahdollista työllistyä.
Kaikissa aineissa ei tietenkään ole näin, mutta sitten on taas vapaiden sivuaineiden ongelma. Osaan on kiintiö ja niihin tulee hakea erikseen.

5. Akateeminen vapaus

Tästä myös puhutaan paljon, mutta kyseessä ei ole niin absoluuttinen käsite kuin mitä kuva antaa ymmärtää. Edelleenkin toisissa aineissa ei ole pakko olla missään koskaan ja silti voi suorittaa opintoja, mutta ei kaikkialla.
On useita aineita, joissa akateeminen vapaus on käytännössä haavekuva. Kielet ja OKL ovat ainakin varsin vahvalla läsnäolopakolla varustettuja opintoja, eikä kaikkiin kursseihin riitä syyksi edes työt. Syyksi siis, että olisi joku lukion tyyppinen "minulla oli lupa olla pois" -lappu. Itsehän en mene jos ei kiinnosta just sinä päivänä mennä luennolle. Näin helppoa se on joissain aineissa.

Lunta tulee, I  like it. Lopetan tämän kevään ensimmäisen räpellyksen hieman raskaampaan kevennykseen. Over and inside out.

Top 5: Kurssien suoritustavat

Hooooooblaa


Nythän siis on niin, että ku oon noilla esittelykeikoilla aina puhunu noista kurssien suorittamisen tavoista, niin tässä on nyt niitä henkilökohtaisessa paremmuudessa. Nämä suoritustavat siis on laitoskohtaisia, kurssikohtaisia ja ainekohtaisia, joten mitään yleistä linjaa ei ole, eikä näitä kaikkia tapoja välttämättä pääse edes kokeilemaan yliopistossa ollessaan.

Lisäksi yleensä ei pälkähästä pääse pelkästään yhdellä suoritustavalla, vaan näitä on yhdisteltu kursseilla.

Suoritustapojahan on: Luennot, Luentotentit, Kirjatentti, Seminaari, harjoitukset, oppimispäiväkirjat, esseet, lisäksi on demoja ja muita vastaavia hörpötyksiä. Eri jannuilla on eri nimet näillekin, mutta pääasiallisesti tossa ne on. Nyt niitä järjestykseen.

1. Seminaari

Ehdoton suosikki. Ne seminaari, joihin olen osallistunut, ovat olleet pitkälti puhetta ja kirjallisen tehtävän suorittaminen on sitten jäänyt omalle ajalle, omalle kontolle. Tämän suoritustavan kaverina on yleensä essee tahi joku ryhmätyö, joka voi myöskin olla essee.

Viimeisin käymäni seminaarikurssi on Psykologian filosofia. Nämä ovatkin ilmeisen suosittuja filosofiassa ja muissa aineissa, joissa keskustelulla ylipäätään voi päästä mielekkäisiin oppimiskokemuksiin.

Näissä pääsee kysymään, puhumaan ja koska ilmapiiri on yleensä rento ja proffat lähellä oppilaita (ellei ole oppilasvetoisia ryhmiä) on mukava ja helppo lisätä osaamistaan ja kuulla monien mielipiteitä. Lisäksi näissä on mahdollista olla erimieltä, eli rehellisesti kyseenalaistaa ja vaatia perusteita. Massaluennoilla se on vaikeaa.

2. Oppimispäiväkirja/Luentopäiväkirja

Slack. Siis tässä pääsee helepolla. Istut luennoilla tahi luet kirjaa ja raportoit oppimistasi yleensä sivun tai puoltoista joka luennoin jälkeen tai kirjasta jollain sovitulla tahdilla. Homma voi olla melko liirumlaarumia, kuten Geropsykologian kurssilla, mutta silti varsin opettavainen metodi.

Tässä joutuu oikeasti miettimään mitä on oppinut ja mitä _olisi_ pitänyt oppia. Ei aina niin helppoa, mutta vapaamuotoista ja paineetonta.

Tässäkin lisänä voi olla kirjatentti tai luentotentti, mikäli kirjasta oppimispäiväkirjaa kirjoitellaan. Nämä kurssit eivät useasti ole yli 4 pisteen kursseja, niissä useimmiten on tentti ja kirjatentti tms, tiukempaa kuraa.

3. Luentotentti/tentti ylipäätään

Ehdottomasti yleisin suoritustapa. Helppo tarkistaa, vähä töinen, oppilaan vastulla, proffille helppoja. Siksi minusta onkin näitä vastustettava.

Luennot ylipäätään voivat olla todella eritasoisia ja luentotentit myöskin. Itse olen ollut todistamassa tapausta, jossa proffa kiven kovaa väitti, ettei hänen tentistään saa hyviä arvosanoja jos ei ole ollut luennoilla. Silti kumma kyllä ihmiset saivat vitosia tentistä ja kurssista ilman luennon luentoa.

Idea on siis tuottaa kokeen kaltaisessa tilanteessa konseptille erinäinen määrä tekstiä koskien luentojen teemoja tai kirjojen teemoja. Kirjoissa on yleensä, tietenkin vaihdellen, mutta yhteensä 300-600 sivua/tentti. Yleensä kurssilla on kirjatentti ja luentotentti, jotka ovat samana päivänä 1-2 kysymystä luennoista ja 1-2 kirjoista.

Tenttejä voi suorittaa tiedekunnan yleisinä tenttipäivänä tai uusintatentissä tai kurssin omana tenttipäivänä tai e-tenttinä, joka on henkilökohtainen suosikki. E-tentti tehdään yo:n kirjastolla milloin itselle sopii (kunhan kirjavitriini on auki) ja siellä koneella nakutetaan omat vastaukset ja lopussa jätetään arvioitavaksi. Ihanaa joustoa.

Yleensä tentittävät kirjat ovat lainassa melko rajulla intensiteetillä, niin tuo on hieno systeemi tuo e-tenti.

4. Demot

Demot ovat yleisiä okl:n ja matikan, fysiikan, kemian(labrat) parissa. Kyseessä on ohjattua harjoittelua. Eli tehdään porukalla, opetusvetoisesti tehtäviä, jotta opitaan olemaan tavoilla.

Muuten mukavaa, mutta sidottu tarkkoihin aikoihin ja jouston varaa on harvoin. Läsnäolopakko löytyy ja demotehtävät voivat olla pirun vaikeita.

Okl:ssä on toki mm liikunnan demoja, joissa harjoitellaan pelien ja leikkien opettamista ja tehdään muuta mukavaa. Mutta se onkin sellaista pelleilyä se opettajakoulutus ;) NO EI VAAN. Rehellistä työtä. Itsehän mieluummin istun luennoilla ja luen 600 sivua kirjoja ja saan 5op ku pelaan 20h eri pelejä ja saan 5op. Helppo valinta.

Demoista en osaa kauheesti sanoa, ku oon itse ollu vaan yksillä, tilastomatikan demoilla, mutta ihan jees oli. Hyvin opin. Siellä on vähän pakkokin kait oppia, varsinkin jossain matikalla, koska kelkastakaan ei halua pudota.

5. Essee

Tässä on sekä hyviä, että huonoja puolia. Hyvät on ne, että tiedät melko hyvin omasta työpanoksesta ja lopputuloksen laadusta, millaisen numeron tulet saamaan. Tentti voi mennä aivan päin helvettiä, vaikka tuntui menevän kuinka hyvin ja numerot tuntuvat välillä tulevan arvalla. Esseen saa myös tehdä pitkällä aikavälillä, eikä kyseessä ole hirvittävä ulkoluku rykäys. Esseen feilatessa sitä saa parannella, ilman, että tarvitsee koko hommaa kirjoittaa alusta saakka.

Huonoina puolina on akateeminen kirjoitustyyli. Se on sellainen, että mitään ei voi ottaa omiin nimiin, ellet ole itse sitä keksinyt virallisesti ja voit sen todistaa. Eli mikäli tiedät, että vesi on nestemäistä, on sinun näytettävä viitteellä, missä näin on sanottu, ettet vain puhu höpöjä. Viite on siis kohta kirjasta, jossa asiassa mainitaan. On myös olemassa esseitä, joissa ei tarvitse viitata, mutta yleensä tarvii. Tähän kyllä tottuu ja oppii, mutta oha se perkele rasittavaa.

Essee voi olla yksinäinen susi tai sitten demoryhmän, seminaarin tai luentojen lisä. Jopa tenttikin voi kulkea esseen parina. Näin esimerkiksi toimittiin avoimessa yliopistossa. Tentti + essee. hyrrrrrrr.

Nöf nöf!

Top 5 Kulkuneuvot: Kuinka edetä jyväskylässä

Dung dung!

On aika paljastaa kenen pohkeita kuumottaa ja kenen perse on kiinni penkissä.

Jykylän kurvit voidaan kurvailla monella tavalla ja varsin moneen hintaan. Opiskelijallakin on monia mahdollisuuksia liikkumiseen, mutta vain osa niistä on kannattavia ja edullisia.

1. Pyörä

Maailmaa mullistavaa keksintöä peräti kaksi kappaletta sisältävä polkupyörä on ehdottomasti paras keino siirtyä A:sta B:hen. Syyt: Halpaa, fillarin osaa fiksata itse, sillä pääsee kymmenessä minuutissa liki joka paikkaan, pyöräily on tehty melko helpoksi jykylän kaduilla. Ainut ongelma on pyöräteiden puute keskustassa, mutta muualla pyöräilyyn on mahtavat väylät.

Testattuna faktana voin todeta, että esimerkiksi kortepohjasta matkakeskukselle olen polkenut samassa ajassa kuin bussi. Varsinkin kellon ajasta riippuen on pyörällä aiemmin perillä  kuin bussilla tai autolla ylipäätän.

2. Kävely

Talvella toki pyöräily voi olla hanurista lumien takia, ja mikäli talvirenkaat tuntuvat turhalta hömpältä, on apostolin kyyti oiva keino löytää itsensä määränpäästään. Kävellen ovat käytössä pääasiallisesti samat reiti kuin pyörälläkin, mutta joissain tapauksissa on mahdollista oikoa. Kävely on terveellistä, ilmaista, hyvää liikuntaa ja suhteellisen halpaa. Kävellen myös pääsee varmasti joka paikkaan, eikä tarvitse huolehtia parkkipaikoista tahi pyörän sijoittelusta.

3. Bussi

Paikallisliikenne on varsinkin sateella päivän pelastaja. Ongelmaksi muodostuu huonot yhteydet yliopiston suuntaan. Aina joutuu kävelemään bussipysäkiltä koululle. Poikkeuksena on Agoran pysäkki, josta on kirjaimellisesti 5 metriä sisään rakennukseen. Toinen ongelma tässä ratkaisussa on hinta. 3.10 kertamaksu on suolaakin suolaisempaa. Lounas maksaa 2.50 ja kaljaakin saa 2:lla eurolla. Bussista maksaminen, varsinkin kun samassa ajassa pyöräilee ja melkein kävelee, tuntuu useasti todella tyhmältä.

Bussi onkin siis valinta kun on paljon kantamista tahi aivan saaaaaaaaaaaatanan huono keli. Muulloin 1 tai 2.

30 päivän bussikortti maksaa opiskelijalle 53 euroa. 40 bussikortti maksaa 47 euroa ja se on voimassa 180 päivää. Ainakin jälkimmäisessä on oltava kirjoilla Jyväskylässä.

4. Oma auto

No tässä on sitten enemmän hyötyjä kuin bussilla, mutta haittojakin on vastaavasti suuremmassa kaavassa. Aloitetaan haitoista: Päästöt, _parkkipaikka_, autopaikka ylipäätään asunnon yhteydessä, kallista ku mikä, kaikenlaiset hippiäispummit ruinaa kyytiä kuten minä.

Hyödyt: Voi ajella mammaa ja pappaa katsomaan, voi käydä kaupoilla suuremmissa marketeissa, on mahdollisuus hakea suuria paketteja, säältä on aina suojassa.

Ehdottomasti kustannukset ovat tässä se suurin syy. Autopaikka maksaa jonkin verran, bensa on kallista ja autoa pitäisi sitten hyödyntää paljon. Lähinnä jos käy töissä jossain kauempana ja voi sillä palkalla oikeuttaa auton hinnan, on auton hankinta järkevää.

5. Longboard

Syy siihen, miksi tämä vaihtoehto on vasta viidentenä on talvi. Mikäli bambutrampoliinilla pääsisi liikkumaan ympärivuotisesti, olisi se paras kulkuneuvo kurvien kurvailuun. Olkoonkin, että jykylän mäet ovat melko jyrkkiä ja mutkat tiukkoja, mutta silti lempeitä suoria ja sopivan kaltevia rinteitä löytyy. Myöskin kannettavuus on huimaa luokkaa. Tämän menopelin ottaa kätevästi mukaan työmatkoille ja mamman luo. Itse olen kuskannut itseäni Joensuussa lonboardilla työmatkojen ja huvin vuoksi. Suosittelen suuresti.

Teksiin täysin liittymätön funny linkki koskee tällä kertaa yksityisautoilun parhaita puolia, seuraa ja musiikkia.

Over and out and in again!

Top and less 5: Opiskelijan talouselämän kuukausi

Rauh!

Nyt on aika valottaa sitä, mitä tapahtuu suljettujen ovien takana, mikä on se, joka merkitsee, raha. Opiskejan toiminta on pääsoin päätöntä harhailua elämän poluilla, mutta tietyt rajoitukset ja mahdollisuudet ohjaavat sitä. Yksi näistä on juuri rahallinen toimeentulo. Miten se vaikuttaa opiskelijaan, mitä tapahtuu ja milloinkin, millaiseksi kuukausi jaksottuu opiskelijan elämässä?

Ensinnäkin opintotuki napsahtaa tilille joka kuun 4. päivä, mikäli se ei ole viikonloppu, joten kuukaudella tarkoitan siis kuukautta 4-4. päivä.

1. 4. päivä. The high

Wohoo!! Tilillä on rahaa niinku kroisoksella ja niiden eteen ei ole tehty mitään. Tästä alkaa sellaisen syöttösian elämä, ettei ole tosikaan. Karu todellisuus pilkistää risukasaankin, mutta vaikka tilille ei paljoa rahaa jää vuokran ja ruokabudjetoinnin jällkeen, on oli silti kuin Kroisoksella konsanaan. Mikään ei ole liian kallista. Sohwissa syödään burgereita, kaupasta ostetaan taas juustoa ja kinkkua leivän päälle; jotain mitä ei puolen kuun jälkeen enää voi tehdä.

2. 11 päivä. Second thoughts

Hetken sikana kierittyään iskee jokaiseen pikku porsaaseen katumuksen siemen. "Miksi taas käytin kaikki rahat heti, nyt syön kuivaa riisiä, säästän vedessäkin, että rahat varmasti riittää." Niin varmaan. Tämä niin sanottu säästöliekki palaa muutamassa eri erässä viikon, ja sokeri, rasva ja humala -humalat ovat varsin tuttuja tälle kohtuullisuuden ekonomian jaksolle.

3. 18. päivä. The low

Nyt karu totuus hahmottuu. Puolessa välissä on syöty melkein kaikki rahat ja tästä päivästä eteenpäin itsensä pettäminen ei enää onnistu. Nyt ei nää osteta deodorantteja, eikä leivän päälisiä. Vettä tulee hanasta ja kaakao on vain kirjastopäivän luksus, jolla motivoidaan itseään pinnistelemään opintojen eteen. Tässä vaiheessa on hienoa löytää pullot kaapista ja palauttaa ne, ostaa uusi limu ja nauttia hetken yltäkylläisyyden illuusiosta. Toki viikonloppuisin voi tortillat tehdä ja pussin karkkia ostaa, mutta mohitot jää jo juomatta ja happy hour kelpaa mainiosti.

4. 26. päivä Slow death

Tässä vaiheessa on kaikki ostot, jotka eivät ole ruokaa, pannassa. Mikäli haluaa pärjätä minimillä, ei ole oikeasti kroisos tahi käy säännöllisesti töissä, on tämä vaihe edessä jossain vaiheessa. Ruokailu yliopistolla lisääntyy, sieltähän saa leivän mukaan ja kattavan ruuan hintaan 2.50. Sillä ei kaupasta vastaavaa ravitsevaa ruokaa saa. Tässä vaiheessa ärsyttää, mikäli esim. voi loppuu, koska sitä ei ole otettu huomioon budjetissa. Myös pyykinpesuaineen loppuminen herättää aggressioita, koska penniäkään ei ole ylimääräistä.

5. 28. päivä Desperation

Tätä on vältetty loppuun saakka ja sama tuttu tunne hiipii selkäpiihin. Otat puhelimen käteen, soitat äidille ja pyydät lisää rahaa. Mietit hetken, että tämä on viimeinen kerta ja olet äärettömän onnellinen, että vanhemmat pelastivat nälkäkuolemalta. Kohta koittaa kuitenkin 4. päivä ja ympyrä sulkeutuu. Olet taas syöttösika.

Tämä on siis vain minun näkemykseni ja olen luultavasti todella huonosti talouttani hoitava ihminen. Pidän myös kiinni tietystä ruuan tasosta kotona, mutta toisaalta kulutan alkoholia hyvin vähän. Vaikka vaiheet tulisivatkin eri aikoihin eri ihmisille, on silti kaikkien keskuudessa havaittavissa vastaavaa kiertokulkua.

Kaikesta tästä huolimatta on opiskelu kivaa. JEE JEE JEE!

Top 5: Suuret pirskeet

Yatzi!

Teitähän kaikki varmasti kiinnostaa ne kaikki litrat olutta/alkoholia, jotka me, opiskelijat, kaadamme kurkustamme alas. Olemme tunnetusti viinaanmeneviä ja sikailemme rajoitta haalareissamme liki joka päivä.

Näin siis ei ole, mutta suuria pirskeitä piisaa, pieniä myös. Ohessa suurinpiirtein suuruusjärjestykseen jollain, ei välttämättä parhaalla, mutta jollain mittarilla.

Itse olen raittiina viime vapusta lähtien. Syy on kobraviinan ja rakkaan puheenjohtajamme, mutta se on toisen kerran matopurkki se. En siis ole mikään kierteen pulsu, mutta osaan jotain sanoa myös bileistäkin.

1. Wappu

Se alkaa maanantaina ja loppuu maanantaina. Välissä on tiistaista sunnuntaihin päiviä, mutta haalareissa voi uida koko viikon erilaisista tapahtumista -ryyppäjäisistä- toiseen. Sen suuremmin ei tarvitse olla suunnitelmia, kunhan on juhlatuulella ja haalarit päällä, niin menoa löytyy varmasti.

Eri ainejärjestöt (psykalaiset, opettajaopiskelijat, liikuntalaiset yms.) viettävät kaikki vappua erilailla, mutta kosteat juhlat ne ovat varmasti.
Vappu huipentuu aattona Minnan lakitukseen kirkkopuistossa ja seuraavan päivän rauhalliseen krapulaiseen vappupiknikkiin harjun aurinkoisella rinteellä. Ah. Suosittelen.

2. Kauppakadun apro

Kyseessä on siis osallistujamäärältään varmaankin laajin tapahtuma. Väkeä virtaa eri kaupungeista, sillä kaikki metsästävät haalarimerkkejä ja halpaa humalaa.

Tapahtumaan täytyy ostaa passi, passin kanssa aloitetaan baarikierrossa, jossa ideana on juoda mahdollisimman monessa paikassa (ja mahdollisimman monta) alkoholiannosta. Suorituksen onnistumiselle on asetettu mittarit, jotka karusti laskevat passin leimojen määrän (leima/baari) ja erimäärä kääntyy kätevästi erinäisiksi oppimääriksi, kuten yliopistossa on tapana opinnot ilmoittaa.

Approbatur: naiset 8 suoritusleimaa, miehet 10 suoritusleimaa
Cum laude: naiset 10 suoritusleimaa, miehet 12 suoritusleimaa
Laudatur: naiset 13 suoritusleimaa, miehet 15 suoritusleimaa
Tohtori : naiset 17 suoritusleimaa, miehet 19 suoritusleimaa
Übertohtori*: naiset 17 suoritusleimaa, miehet 19 suoritusleimaa

Aivan sairaasti lössiä liikkeellä. Suosittelen varautumaan jonoon jahka tapahtumaan osallistutte.

3. Fuksiaiset

Nämä pirskeet eivät ole järjin suuret yksittäisenä tapahtumana, mutta kun jokaisella ainejärjestöllä on omat uusien, eli fuksien, höykkyyttämis bailut, saadaan liikkeelle taas melko massiivinen alkoholitsunami.

Poikkeuksena esimerkiksi approon, jossa perustarkoitus on saada hulvaton humala, on fuksiaisten tarkoitus tutustua uusiin ihmisiin, mitä hulluimpien tehtävien parissa ja humaltuminen seuraa luontevasti perässä.

Rastitoiminnan takia aivan uskomattoman hauska tapahtuma. Useista rasteista koostuva kierros läpi jykylän keskustan, kuljetaan pienissä ryhmissä tiettyjä tehtäviä täyttäen, tiettyjä lauluja laulaen(tästä ei tarvitse huolestua), ja tiettyjä asuja pitäen.

Hienointa tässä on se, että rastit ovat aina aivan hulvattomia ja vaikka tapahtuma onkin suunnattu uusille opiskelijoille, pääsee rastien pitäjätkin nauttimaan viihteestä ja juomasta. Ehdottomasti must.

4. Pikkujoulut, risteilyt, sits, yms

Suurten klassikoiden lisäksi yliopiston jesperit pitävät alkoholinnauttimisesta niin kovasti, että järjestävät kaikenlaisia pienempiä tapahtumia, joko ainejärjestön avulla tahi ihan itse, jotta saavat päänsä sekaisin.

Tälläisiä ovat pikkujoulut, jotka ovat aina ainejärjestökohtaiset, sitsit, eli akateemiset bileet, jossa lauletaan, syödään, tehdään tehtäviä, saadaan rangaistuksia ja ollaan aivan naamat - varoitan nää on kosteet. Niin ja sit on kaiken maailman risteilyjä tai muuta vastaavaa. Jee.

5. Haalaribileet

Nää on siis sellasia pippaloita joissa on kaikilla haalarit päällä. Kaikissa yllämainituissakin on haalarit päällä, mutta nää on kait mainittava tälläin sekamelskabileinä, satunnaisina, pieninä, jopa yksilöiden järjestäminä rientoina, joissa sitten sekoillaan kuitenkin jollain porukalla haalarit päällä.

Eli pään saa sekaisin miltein joka päivä. Silti suosittelen raittiutta. Zarathustra out.

Niin joku päätön linkki!

Boom!