Top5: Aineopintojen kurssit

Tsumps

Mietistekin, että jotenkin olisi hyvä kuvata kurssitarjontaa täällä yliopistossa. Jotenkin listaaminen tuntui taas aika tylsältä vaihtoehdolta, joten ajattelin lisätä hitusen omia kokemuksia.
Eli siis aineopintoja laitan nippuun ja nehän on teoriassa toisen vuoden opintoja, mutta kuka tekee milloinkin. Idea on siis yliopistossa ylipäätään, että kurssit saa tehdä melko millon haluaa ja ehtii, mutta osaan vaaditaan tietyt aikaisemmat suoritukset tai mahdollisuudet suorittaa tietyt kurssit voi olla rajalliset.

Aineopinnot on kokonaisuus, johon liittyy valinnaisia ja pakollisia kursseja. Kokonaisuutena niistä tulee 55 pistettä kasaan, joista 40 pistettä on pakollisia. Meleko tiukkaa siis. Aineopintojen tarkoituksena on syventää osaamista psykologian kaikilla osa-alueilla.

Näin matikalla. Sadattelua saattaa kaikua kyllä muuallakin.

Noh suuremmitta lätinöittä esittelen tässä viitisen kurssia, ja kerron hitusen mitä niissä tapahtui ja miksi pidin tai en pitänyt. Näistä nyt ei tarvi vielä hakemisvaiheessa edes miettiä, eikä ekanakaan vuonna. Ei oo kaikki vielä itselläkään valmiina.

5. Kehityspsykologia (pakollinen 5op)

Perusnäppärä. Tehtiin lukupiirillä kahden kaverin kanssa esitykset toisillemme. Sain 4/5 arvosanaksi ja opin aika montakin asiaa kurssimateriaaleista. Luennot tais olla enemmän tai vähemmän tylsiä, mutta niillä nyt julteltiin muutekin. Suoritettiin kirja ja luentotenttinä. Eli muistaakseni (tämän suorittamisesta on 3 vuotta) oli vastattava yhteen kysymykseen luennoista ja toiseen kirjasta. Saattoi olla vaihtoehtoja tai sitten ei.

4. Työ ja organisaatio psykologia (pakollinen 5 op)

Puhtaasti suoritustavan perusteella. Luentopäiväkirjaaaaaa! Ei voi ku pitää. Osa luennoista oli mielenkiintoisia, ja jokainen tunteita herättävä. Olin vuoroperään surullinen ja vihainen poistuessani luennoilta. Yritysmaailma on kamala maailma. Mutta luentopäiväkirjasta sain 5/5, vaikka en ihan jokaisella luennolla edes istunut, enkä käyttänyt ylimääräisiä materiaaleja. Omien mielipiteiden ilmaisu tuotti tällä kertaa tulosta ja ne ilmeisesti tulkittiin ajatustyötä sisältäneiksi ne mun tekstit. Kirjoitin 10 sivua, eli noin sivun/luento. Luennoilla oli vaihtelevasti eri ihmisiä kertomassa asioista omasta näkökulmasta. Rekrytointifirmoja, konssultointifirmoja, työterveyttä, tutkijoita, ja muitakin tahoja oli edustettuna. Historiaa käytiin läpi ja käytänteitä kanssa. Positiivista oli myös se, että luennoitsija vaihtui miltein joka luennolle ja että luennot pystyi katsomaan myös psykonetistä, eli kotoa koneelta.

3. Kliininen psykologia 2 (pakollinen 5op)

Luennoitsijana Raimo "Raipe" Lappalainen on suorastaan nerokas. On aktivoivia taukoja, ryhmäkeskustelua, keskustelua luennoitisijan ja oppilaiden välillä sekä lukematon määrä hyödyllisiä, kiinnostavia esimerkkejä kliinisestä työstä perusteltuna tutkimustiedolla. Eli siis parasta oli luennoitsija ja suoritustapa.
Kirjallisena, arvioitavana työnä, kirjoitettiin ikään kuin itselle muistilista kliiniseen työhön liittyvistä asioista, esim tautiluokituksista, lääkityksistä ja oirekuvauksista. Lisäksi piti lisätä jokaista sivua kohden puolisivua pohdintaa ja lopullinen arvosana perustui pohdinnan "laadulle" ja kokonaispituudelle. Rajusti 15 sivua tai yli kirjoittaneet saivat vitosen ja siitä alaspäin sitten erinumeroita, olettaen, että se pohdinta oli laadukasta. Tulos 5/5, kirjoitin joku 17 sivua muistaakseni ja pohdintakin taisi olla laadukasta.

2. Geropsykologia (valinnainen 5op)

Helmiä sioille. Nykyään kurssi on hitusen muuttunut kun siitä saa kolmen opintopisteen sijaan 5, mutta voi pojat se oli mukava taannoin. Idea on simppeli, eli katsotaan elokuvia vanhuudesta, vanhenemisesta ja siihen liittyvistä ongelmista ja sitten niiden pohjalta on aina avaava luento ja elokuvan, sekä  luennon perusteella kirjoitetaan sitten luentopäiväkirja, joka arvosteltiin ja tulos oli 4/5. Leffat oli toki vanhoja, osa, mutta silti todella kiva katsella isolta näytöltä elokuvia ja saada siitä sitten opintopisteitä. Suosittelen.

1. Kriisipsykologia (valinnainen 3op)

Salli Saaren pitämät psykonet, eli videoluennot oli melkoista taistelua, sillä niitä oli vähän ja ne oli pitkiä. Koska kyseinen ekspertti on varsin kiireinen kaveri, oli luennot tiivistetty kolmeen päivään ja opetusta yli seitsemän tuntia päivässä. Lisäksi kirjoitettiin taas omaksi avuksi jäsennelty lista siitä mitä tulee tehdä ja missä ja miten kriisi-istunto etenee. Hyödyllistä, tarpeellista ja tärkeää myös senkin takia, että kurssilla oli luentojen lisäksi kaksi harjoituspäivää, joissa simuloitiin ryhmässä kriisi-istuntoja.
Huikea kokemus, joskin haastava. Helposti parasta antia käytännönläheisyyden takia. Sitä on yliopistossa liian vähän ja sitä tulee vaatia ja haalia aina vaan enemmän. Saatiin diplomit ja 3op arvosanalla hyväksytty.
Varsin informatiivinen ja tiivis paketti tärkeästä ja piilossa olevasta asiasta.

Huh nälkä kurnii, se o mentävä syömään. Ei pääse ilokiveen valitettavasti, vai pääseekö... Noh katsotaan jaksanko kävellä agoralta sinne, ylämäkeä ja pakko palata vielä takaisin, saattaa olla ylitsepääsemätön este tällä hetkellä vaikka sää onkin hyvä.

Niin ja loppuun vielä jotain asiaan kuulumatonta.