Top5: Parasta yliopistossa

Noniin. Sitten asian ytimeen.

Monesti esittelyissä ja muissa tapahtumissa, missä meikäläinen joutuu hölmöilemään ihmisten edessä, multa kysytään mikä on parasta opiskelussa. Joskus olen jopa itse niin tyhmä, että menen siitä puhumaan vapaaehtoisesti. Se on nimittäin vaikea kysymys.
Helpompi löytää epäkohtia ja parannettavaa, koska ne tökkii koko ajan ja muistuttaa olemassaolostaan. Mutta kun kaikki sujuu, on tila yleisesti mukava, eikä silloin tule ajatelleeksi, että no tämä on nyt hyvä homma.

Noh jälleen varoitettakoon, että universaaleista asiosta ja totuuksista en tule taaskaan puhumaan, sillä niitä ei tässä asiassa ole.

5. Ammattiin valmistuminen

Tämä on siellä taustalla piilevä bonari, jota toiset jahtaa enemmän tosissaan kuin esimerkiksi minä. Sieltä se tulee eikä sillä ole väliä milloin. Kiireellä se tulee aiemmin ja lunkisti ottamalla myöhemmin - pääasia, että tulee.
Tämähän on se pääsyy miksi tänne haetaan. Halutaan valmistua johonkin ja päästä töihin, mutta mikäli kysytään mikä on parasta opiskelussa, niin tämä ei varmasti saa enemmistöä äänistä.

4. Akateemisuus, ei luokkana

Tämän laitan tänne sen takia, että kun noita pähkähulluja professoreja seuraa ja pääsee käsiksi tähän akateemiseen maailmaan, sitä arvostamaan. On toisaalta käsittämätöntä, että joku jaksaa katsoa EEG -käyrää päivästä toiseen ja silti olla siitä innoissaan, mutta toisaalta se on todella hienoa. Se mitä täällä suljettujen ovien takana tapahtuu on kaikki pyrkimystä uuden tiedon, "totuuden", saavuttamiseksi. Tämän asian sisäistämisen jälkeen omatkin projektit, kuten kandi tai gradu, näyttäytyy uudessa valossa. Se, mikä saattaa aluksi näyttää turhalta ja käsittämättömältä onkin osa jotain suurempaa myllyä, jonka pyöriessä jossain vaiheessa osutaan väkisinkin suurempaan mullistukseen.
Lisäsin tuohon, että ei luokkana, koska en tarkoita akateemisuudella sitä, että "jee olen korkeakoulutettu ja parempi kuin kaikki muut". Olen täällä ollessani sisäistänyt myös sen, ettei sillä ole mitään väliä mistä taustasta ja millä koulutuksella tässä maailmassa eletään. Kusipäitä löytyy kaikista luokista ja ihmiset pitää kohdata titteleittä.

3. Seura

Olit siten ituhippi tai metallisti, löytyy yliopistolta aina samanhenkistää porukkaa. Täällä on opiskelijoita suurehkon kylällisen verran ja siellä on varmasti joku, joka ajattelee kuten sinä ja pitää samoista asioista kuin sinä. Juuri nämä ihmiset tekevät opiskelusta mahtavaa. Se, että saunakutsuja satelee, bileissä ja luennoilla on aina samat nauravat naamat ja ajatustensa kanssa ei tarvitse olla yksin.
Harrasteiden puolella menee vielä paremmin. Keskiaikaisesta miekkailusta balettiin. Kaikkea löytyy. Niihinkin lajeihin, joissa pienten paikkakuntien osallistujamäärät eivät riitä, löytyy yliopistolta vähintään yksi vuoro - yleensä 5.
Yksin ei siis tarvitse jäädä. Huolestuttavaa on silti, että joka viides tuntee tulleensa kiusatuksi. Jätetäänpä kaikki sellainen syrjintä ja muu paska pois. Ollaan sentään aikuisia, tai ainakin pitäis alkaa olla.

2. Ajattelun taso/kyseenalaistaminen

Viimeiset kolme kohtaa niputtuu jokseenkin yhteen. Tällä ajattelun tasolla tarkoitan sitä, että pidän keskusteluista ja niistä ongelmista, joihin joillain luennoilla jajoidenkin ihmisten kanssa pääsee pureutumaan. Osalti se on syytä samanhenkisyydestä ja osalti, suurelta osalta, siitä, että oma ajattelu kehittyy ja aikuistuu monella alueella.
Edelleenkin yliopisto ei ole paikka pelkästään vakavamieliselle metafyysiselle keskustelulle. Ruokailukeskustelut pyörivät aivan samojen aiheiden ympärillä ja parhaimmillaan/pahimmillaan menee 5 minuuttia kun puhutaan jo peniksistä.
Silti, joskin liian harvoin, sitä huomaa olevansa juuri oikeassa seurassa ja juuri oikeassa mielentilassa, ja silloin, ai että se on hienoa.
Kyseenalaistaminen, sitä se oikeastaan on. Lisäsin tohon otsikkoonkin sen. Kyseessä on jotain, mitä ei aiemmin uskaltanut suuremmin tehdä. Se sokea usko auktoriteetteihin on rapissut ajattelun kehityksen myötä. En väitä olevani älykkö, lähinnä tarkoitan lähestymistavan tai katselukulman muutoksta. Asioita ei näe enää niin mustavalkoisena ja totuudet eivät enää ole välttämättä totuuksia.

1. Vapaa-aika

Aaaaaah... Mmmmm, P-A-R-S. Kesäisin etenkin. Suosittelen. Se vapauden tunne kun ei oo kouluhommia, ei oo tenttiä tulossa, ei oo töitä. Tai vaikka oliskin koulua, mutta on vapaampi viikko, kuukausi, vuosi. Perjantait on läpeensä opetuksesta vapaita. Lukukausi o lyhyempi ku lukiossa tai peruskoulussa.
Tämä siis mahdollistaa paljon yllämainituista asioista, mutta voi pojat tätä kannattaa arvostaa. Kun tästä lafkasta valmistuu ja siirtyy seuraavaan vaiheeseen on ikuisessa työkierteessä. Eli kaikki irti laiskottelusta ja vapaudesta tehdä asioita. Työelämä on 9-5 ja sit on lapsia ja kotitöitä, velkaa ja vankeutta. Sillekin on aikansa ja seki voi olla mukavaa, mutta at the moment I prefer this.

Vapaalla voi sitten puuhata vaikka mitä. Esim bilistä Sebastianissa.

Noin, taas lärpättelin valtavan kasan jonninjoutavuuksia teidän vapaa-aikaa kuluttamaan. Toivottavasti jäi jotain käteen.

Öriöri and out.