Nythän siis on niin, että ku oon noilla esittelykeikoilla aina puhunu noista kurssien suorittamisen tavoista, niin tässä on nyt niitä henkilökohtaisessa paremmuudessa. Nämä suoritustavat siis on laitoskohtaisia, kurssikohtaisia ja ainekohtaisia, joten mitään yleistä linjaa ei ole, eikä näitä kaikkia tapoja välttämättä pääse edes kokeilemaan yliopistossa ollessaan.
Lisäksi yleensä ei pälkähästä pääse pelkästään yhdellä suoritustavalla, vaan näitä on yhdisteltu kursseilla.
Suoritustapojahan on: Luennot, Luentotentit, Kirjatentti, Seminaari, harjoitukset, oppimispäiväkirjat, esseet, lisäksi on demoja ja muita vastaavia hörpötyksiä. Eri jannuilla on eri nimet näillekin, mutta pääasiallisesti tossa ne on. Nyt niitä järjestykseen.
1. Seminaari
Ehdoton suosikki. Ne seminaari, joihin olen osallistunut, ovat olleet pitkälti puhetta ja kirjallisen tehtävän suorittaminen on sitten jäänyt omalle ajalle, omalle kontolle. Tämän suoritustavan kaverina on yleensä essee tahi joku ryhmätyö, joka voi myöskin olla essee.
Viimeisin käymäni seminaarikurssi on Psykologian filosofia. Nämä ovatkin ilmeisen suosittuja filosofiassa ja muissa aineissa, joissa keskustelulla ylipäätään voi päästä mielekkäisiin oppimiskokemuksiin.
Näissä pääsee kysymään, puhumaan ja koska ilmapiiri on yleensä rento ja proffat lähellä oppilaita (ellei ole oppilasvetoisia ryhmiä) on mukava ja helppo lisätä osaamistaan ja kuulla monien mielipiteitä. Lisäksi näissä on mahdollista olla erimieltä, eli rehellisesti kyseenalaistaa ja vaatia perusteita. Massaluennoilla se on vaikeaa.
2. Oppimispäiväkirja/Luentopäiväkirja
Slack. Siis tässä pääsee helepolla. Istut luennoilla tahi luet kirjaa ja raportoit oppimistasi yleensä sivun tai puoltoista joka luennoin jälkeen tai kirjasta jollain sovitulla tahdilla. Homma voi olla melko liirumlaarumia, kuten Geropsykologian kurssilla, mutta silti varsin opettavainen metodi.
Tässä joutuu oikeasti miettimään mitä on oppinut ja mitä _olisi_ pitänyt oppia. Ei aina niin helppoa, mutta vapaamuotoista ja paineetonta.
Tässäkin lisänä voi olla kirjatentti tai luentotentti, mikäli kirjasta oppimispäiväkirjaa kirjoitellaan. Nämä kurssit eivät useasti ole yli 4 pisteen kursseja, niissä useimmiten on tentti ja kirjatentti tms, tiukempaa kuraa.
3. Luentotentti/tentti ylipäätään
Ehdottomasti yleisin suoritustapa. Helppo tarkistaa, vähä töinen, oppilaan vastulla, proffille helppoja. Siksi minusta onkin näitä vastustettava.
Luennot ylipäätään voivat olla todella eritasoisia ja luentotentit myöskin. Itse olen ollut todistamassa tapausta, jossa proffa kiven kovaa väitti, ettei hänen tentistään saa hyviä arvosanoja jos ei ole ollut luennoilla. Silti kumma kyllä ihmiset saivat vitosia tentistä ja kurssista ilman luennon luentoa.
Idea on siis tuottaa kokeen kaltaisessa tilanteessa konseptille erinäinen määrä tekstiä koskien luentojen teemoja tai kirjojen teemoja. Kirjoissa on yleensä, tietenkin vaihdellen, mutta yhteensä 300-600 sivua/tentti. Yleensä kurssilla on kirjatentti ja luentotentti, jotka ovat samana päivänä 1-2 kysymystä luennoista ja 1-2 kirjoista.
Tenttejä voi suorittaa tiedekunnan yleisinä tenttipäivänä tai uusintatentissä tai kurssin omana tenttipäivänä tai e-tenttinä, joka on henkilökohtainen suosikki. E-tentti tehdään yo:n kirjastolla milloin itselle sopii (kunhan kirjavitriini on auki) ja siellä koneella nakutetaan omat vastaukset ja lopussa jätetään arvioitavaksi. Ihanaa joustoa.
Yleensä tentittävät kirjat ovat lainassa melko rajulla intensiteetillä, niin tuo on hieno systeemi tuo e-tenti.
4. Demot
Demot ovat yleisiä okl:n ja matikan, fysiikan, kemian(labrat) parissa. Kyseessä on ohjattua harjoittelua. Eli tehdään porukalla, opetusvetoisesti tehtäviä, jotta opitaan olemaan tavoilla.
Muuten mukavaa, mutta sidottu tarkkoihin aikoihin ja jouston varaa on harvoin. Läsnäolopakko löytyy ja demotehtävät voivat olla pirun vaikeita.
Okl:ssä on toki mm liikunnan demoja, joissa harjoitellaan pelien ja leikkien opettamista ja tehdään muuta mukavaa. Mutta se onkin sellaista pelleilyä se opettajakoulutus ;) NO EI VAAN. Rehellistä työtä. Itsehän mieluummin istun luennoilla ja luen 600 sivua kirjoja ja saan 5op ku pelaan 20h eri pelejä ja saan 5op. Helppo valinta.
Demoista en osaa kauheesti sanoa, ku oon itse ollu vaan yksillä, tilastomatikan demoilla, mutta ihan jees oli. Hyvin opin. Siellä on vähän pakkokin kait oppia, varsinkin jossain matikalla, koska kelkastakaan ei halua pudota.
5. Essee
Tässä on sekä hyviä, että huonoja puolia. Hyvät on ne, että tiedät melko hyvin omasta työpanoksesta ja lopputuloksen laadusta, millaisen numeron tulet saamaan. Tentti voi mennä aivan päin helvettiä, vaikka tuntui menevän kuinka hyvin ja numerot tuntuvat välillä tulevan arvalla. Esseen saa myös tehdä pitkällä aikavälillä, eikä kyseessä ole hirvittävä ulkoluku rykäys. Esseen feilatessa sitä saa parannella, ilman, että tarvitsee koko hommaa kirjoittaa alusta saakka.
Huonoina puolina on akateeminen kirjoitustyyli. Se on sellainen, että mitään ei voi ottaa omiin nimiin, ellet ole itse sitä keksinyt virallisesti ja voit sen todistaa. Eli mikäli tiedät, että vesi on nestemäistä, on sinun näytettävä viitteellä, missä näin on sanottu, ettet vain puhu höpöjä. Viite on siis kohta kirjasta, jossa asiassa mainitaan. On myös olemassa esseitä, joissa ei tarvitse viitata, mutta yleensä tarvii. Tähän kyllä tottuu ja oppii, mutta oha se perkele rasittavaa.
Essee voi olla yksinäinen susi tai sitten demoryhmän, seminaarin tai luentojen lisä. Jopa tenttikin voi kulkea esseen parina. Näin esimerkiksi toimittiin avoimessa yliopistossa. Tentti + essee. hyrrrrrrr.
Nöf nöf!
